Historiaa

Imatran Taideyhdistys ry. vuosina 1945–1995

Tausta ja perustaminen

Imatran yhteiskoulussa v. 1944 avattu ”Kauneimmat taulumme” näyttely edustavine kokoelmineen oli alkusysäys kuvataideyhdistyksen perustamiselle. Marraskuun 11. päivänä 1945 lausuttiin Ylä-Vuoksen Taideyhdistyksen perustamissanat, joiden todistajina olivat perustajajäsenet insinöörit Jalo Sihtola ja Onni Lindroth, maisteri Urho Räsänen, taiteilija Eino Pätilä, kuvaamataidonopettajat Riitta Havukainen ja Meri Lindroth, rouvat Ester Sihtola ja Aino Räsänen sekä asiantuntijana taidemaalari Urpo Vainio.

Perustajajäsenistä viisi ensimainittua muodostivat yhdistyksen ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajanaan insinööri Jalo Sihtola. Hänen puheenjohtaja kautenaan yhdistys eli määrätietoista ja voimakasta alku- ja kehityskauttaan, pitäen päämääränään ennen muuta taidetietouden levittämistä mahdollisimman laajoille piireille.

Näyttelytoiminta

Jo alusta asti yhdistys otti toimintamuotoihinsa jokavuotisen taidenäyttelyn järjestämisen, joissa jäsenillä oli tilaisuus yrittää saada työnsä jyryn hyväksymänä yleisön nähtäväksi.

Taidekokoelmat ja museo

Pysyvän taidekokoelman aikaansaamiseksi aloitettiin taideteosten ostot jo perustamisvuonna. Samaan tavoitteeseen tähtäsivät myös Imatran kauppalan v. 1948 aloittamat taidehankinnat.

Lopullisen sysäyksen taidemuseon syntyyn antoi insinööri Jalo Sihtolan tarjous lahjoittaa riittävä määrä taideteoksia runkoryhmäksi, jos tarkoitukseen löytyisivät sopivat tilat.

Kun Imatran kauppala v. 1951 päätti rakentaa Vuoksenniskan kansakoulun uudisrakennuksen ullakkokerroksen taidemuseoksi, saatiin museokysymys nopeasti ja tyydyttävästi ratkaistuksi.

Valmistuttuaan uusi museo sai vastaanottaa myös joukon talletuksia, joista merkittävä oli Ateneumin Taidekokoelmien 35 teoksen ryhmä. Insinööri Jalo Sihtolan talletettua lahjoituksena (25) lisäksi vielä 48 teosta ja eräiden yksityisten seurattua hänen esimerkkiään oli museossa jo 130 teosta.

Vakavana takaiskuna koettiin yhdistyksen piirissä museon kehityksen kannalta Sihtolan kokoelmien luisuminen pois Imatran ulottuvilta.

Koulutustoiminta ja kuvataidekoulu

Vuodesta 1944 lähtien olivat yksityiset taiteenharrastajat Imatralla kokoontuneet yhteisiin piirustusiltoihin tilapäisiin paikkoihin, aluksi yksityiskoteihin ja piirtäjien määrän kasvaessa keskeisemmäksi paikaksi muodostui Valtionhotellin tornihuone. Taidemuseon avattua ovensa ratkesi samalla tilapäisesti taideopiskelijoiden huutava huoneistopula ja Imatran Taideyhdistyksen piirustuskoulu saattoi täydellä todella saada toimintansa käyntiin v.1953.

Taidekoulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin taidemaalari Olavi Valavuori, joka samalla toimi museon indententtinä vuoteen 1955.

Merkittävä parannus tapahtui koulutustoiminnassa v. 1974, kun Imatran kaupunki luovutti Siitolan kartanon yläkerran kuvataidekoulun käyttöön. Tilan heikkoutena oli kuitenkin kuvanveiston opetukseen soveltuva tilan ja riittävän suuren piirustus- ja maalaussalin puute.

Näistä puutteista huolimatta koulu kehittyi voimakkaasti opettajansa Raija Rantasen johdolla.

Ennen varsinaisen taidekoulun perustamista ja sen aikanakin on erittäin tärkeinä koulutustilaisuuksina mainittava vuodesta 1947 lähtien kesäiset maalauskurssit. Kursseilla ovat toimineet opettajina mm. Uuno Alanko, Eva Cederström, Unto Pusa, Olli Miettinen, Aale Hakava, Yrjö Verho, Olavi Valavuori, Kauko Hämäläinen, Sinikka Kurkinen, Esko Tirronen, Erkki Heikkilä, Eero Hiironen ja Raija Rantalainen. Vuosina 1972–75 yhdistys on järjestänyt Taidegrafiikan erikoiskurssit ja niiden opettajina ovat toimineet taidegraafikot Väinö Rouvinen ja Sisko Riihiaho. Vuonna 1976 järjestettiin ensimmäinen kuvanveistokurssi opettajanaan kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivonen.

Kuvataidekoulun perustamisohjelmaan kuuluivat sen kunnallistamishetkellä v. 1977 alussa pääpiirteissään kaikki muut kuvataidelajit paitsi kuvanveisto. Koulun varsinaisena opettajana toimi Raija Rantanen ja tuntiopettajana Pentti Hiltula. Vierailevina opettajina toimivat taidemaalarit Esko Tirronen ja Irmeli Tarmo.

Tulevaisuus

1980-luvulla yhdistys pyrki erityisesti järjestämään ja kehittämään lasten kuvataidekoulutusta. Kuvataidekoulun kunnallistamisen yhteydessä v. 1977 siirtyivät kaupungille myös yhdistyksen käytössä olleet toimitilat Siitolan kartanolla. Tämän jälkeen yhdistys joutui toimimaan ilman toimitiloja, joka hankaloitti toimintaa ja aiheutti monia haittavaikutuksia koulutukselle.

Taideoppilaitoksen historiaa vuosilukuina

Taideopetus käynnistyi v. 1947 kurssimuotoisena

Säännöllinen iltaopetus aloitettiin v. 1952

Kaupungin kulttuuritoimen yhteyteen kuvataidekoulu liitettiin v. 1977

Päiväkoulumuotoinen opetus alkoi syksyllä 1988

Imatran koulutuspalvelukeskuksen alaisuuteen siirryttiin 1.8.1991, jolloin aloitettiin opistotasoinen keskiasteen koulutus.


"Nähdäkseen kokonaisuuden selvästi, on joskus mentävä kauas."